OECD:n pilari I – vaikutukset suomalaisiin yrityksiin rajallisia

OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeessa on valmisteltu pilari I:ksi kutsuttua uudistusta. Uudistamishanketta on käsitelty OECD/G20 Inclusive Framework on BEPS -kokoonpanossa (IF). Pilari I:seen sisältyy kaksi alakokonaisuutta: Amount A koskee verotusoikeuden osittaista uudelleenallokointia ja Amount B rutiininomaisen markkinointi- ja jakelutoiminnan siirtohinnoittelua.

Amount A: markkinavaltioiden verotusoikeus

Amount A mahdollistaisi käytännössä sen, että markkinavaltiot eli maat, joissa kansainvälisesti toimivalla yrityksellä on asiakkaita tai käyttäjiä, saisivat verotusoikeuden tiettyyn osuuteen yrityksen tuloksesta. Verotusoikeus ei siis tältä osin esimerkiksi riippuisi yrityksen fyysisestä sijainnista kuten nykyisin.

Amount A:n toteuttaminen edellyttäisi monenvälistä yleissopimusta (multilateral convention, MLC), jota ei kuitenkaan ole vielä avattu allekirjoituksille. Amount A ei siten toistaiseksi edellytä suomalaisilta yrityksiltä toimenpiteitä.

Amount B: yksinkertaistettu menettelytapa markkinointi- ja jakelutoiminnan siirtohinnoittelussa

Amount B:n tarkoituksena on yksinkertaistaa markkinaehtoperiaatteen soveltamista rutiininomaiseen markkinointi- ja jakelutoimintaan erityisesti sellaisten valtioiden tarpeet huomioiden, joiden haasteina ovat resurssien rajallisuus ja puutteellinen vertailutietojen saatavuus. Amount B mahdollistaa yksinkertaistetun menettelytavan käyttämisen erikseen määritettyjen markkinointi- ja jakeluliiketoimien sekä agentti- ja komissionääriliiketoimien siirtohinnoittelussa.

Yksinkertaistetussa menettelytavassa liiketoimien markkinaehtoinen kate testattavana osapuolena olevalle markkinointi- ja jakelutoimijalle määritellään kaavamaisesti hinnoittelumatriisin avulla. Liiketoimi tulee kuitenkin määrittää sen tosiasiallisen sisällön mukaisena OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden I lukua noudattaen.

Yksinkertaistetun menettelytavan soveltamiskriteerit kuvataan tarkemmin OECD:n julkaisemassa ohjeistuksessa. Esimerkiksi aineettomien tuotteiden ja palveluiden jakelu on rajattu yksinkertaistetun menettelytavan ulkopuolelle.

OECD julkaisi helmikuussa 2024 raportin (Pillar One - Amount B: Inclusive Framework on BEPS), joka sisältää ohjeistuksen yksinkertaistetun menettelytavan käyttämisestä soveltamisedellytykset täyttävien etuyhteysliiketoimien hinnoittelussa. Ohjeistus lisättiin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden IV luvun liitteeksi. Raportin mukaan valtiot voivat halutessaan ottaa yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön alueellaan sijaitsevien testattavien osapuolten (markkinointi- ja jakelutoimijoiden) soveltamisalaan kuuluville liiketoimille 1.1.2025 alkavista tilikausista lähtien.

Amount B sovellettavissa vain valtioissa, jotka ottavat sen käyttöön

Valtiot, jotka päättävät ottaa yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön, voivat valita, onko menettelytavan käyttäminen vapaaehtoista vai pakollista. OECD:n on tarkoitus julkaista verkkosivuillaan lista valtioista, jotka ottavat yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön.

OECD:n ohjeistuksen mukaan yksinkertaistetun menettelytavan katsotaan tuottavan markkinaehtoisen lopputuloksen valtioissa, jotka ovat ottaneet kyseisen menettelytavan käyttöön. Valtioissa, jotka eivät ole ottaneet yksinkertaistettua menettelytapaa käyttöön, menettelytavan ei katsota tuottavan lopputulosta, jota voitaisiin suoraan ilman muuta selvitystä pitää markkinaehtoisena.

Yhden valtion yksinkertaistetun menettelytavan mukaisesti määrittämä lopputulos ei sido liiketoimen vastapuolivaltiota. Ohjeistuksen mukaan yritysten ei tulisi luottaa yksinkertaistettuun menettelytapaan markkinaehtoisen lopputuloksen todentamisessa täyttäessään raportointivelvoitteitaan valtioissa, jotka eivät ole ottaneet yksinkertaistettua menettelytapaa käyttöön.

Yksinkertaistetun menettelytavan hyödyntäminen keskinäisessä sopimusmenettelyssä (Mutual Agreement Procedure, MAP) edellyttää ohjeistuksen mukaan, että kaikki kyseisessä tapauksessa keskinäiseen sopimusmenettelyyn osallistuvat valtiot ovat ottaneet yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön tai toimivaltaiset viranomaiset muuten sopivat sen käytöstä MAP-menettelyssä.

Amount B:n vaikutukset Suomessa

Suomi ei ole ottanut yksinkertaistettua menettelytapaa käyttöön. Yksinkertaistetun menettelytavan ei siten katsota tuottavan markkinaehtoista lopputulosta Suomessa, eikä yritys voi todentaa etuyhteysliiketoimiensa hinnoittelun markkinaehtoisuutta Suomessa yksinkertaistetun menettelytavan perusteella.

Suomessa sijaitsevan testattavan osapuolen liiketoimien hinnoittelun markkinaehtoisuutta arvioidaan Suomessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden muiden osien perusteella, vaikka testattavan osapuolen liiketoimet sinänsä täyttäisivät yksinkertaistetun menettelytavan soveltamisedellytykset. Jos Suomessa sijaitseva yritys toimii vastapuolena liiketoimen ulkomaiselle testattavalle osapuolelle, jonka sijaintivaltio on ottanut yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön, suomalaisen yrityksen on siitä huolimatta todennettava soveltamisalaan kuuluvien liiketoimien markkinaehtoisuus Suomessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden muita osia noudattaen (katso kuitenkin alla kuvattu sitoumus).

Se, että etuyhteysliiketoimen osapuoli ei voi Suomessa todentaa markkinaehtoista lopputulosta yksinkertaistetulla menettelytavalla, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksinkertaistetun menettelytavan avulla määritettyä lopputulosta voisi täällä katsoa markkinaehtoiseksi. Jos verovelvollinen todentaa hinnoittelun markkinaehtoisuuden Suomessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden muiden osien mukaisen vertailuarvioinnin avulla, voidaan lopputulos hyväksyä markkinaehtoperiaatteen mukaiseksi hinnoitteluksi myös Suomessa.

OECD:n raportti sisältää myös erillisen sitoumuksen, jonka mukaan IF:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansallisen lainsäädäntönsä ja hallintokäytänteidensä rajoissa kunnioittamaan raportissa kuvatun yksinkertaistetun menettelytavan mukaisesti määritettyä lopputulosta silloin, kun sitoumuksen kohteena oleva valtio on käyttänyt tätä menettelytapaa sen soveltamisalaan kuuluvaan liiketoimeen, sekä ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin tämän menettelytavan käyttämisestä mahdollisesti seuraavan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, jos asianomaisten valtioiden välillä on voimassa oleva verosopimus. OECD julkaisi kesäkuussa 2024 tarkentavan määritelmän ja kriteerit sekä näiden perusteella laaditun listan niistä valtioista, jotka ovat sitoumuksen kohteena (covered jurisdictions). Verohallinto pitää yksinkertaistetun menettelytavan mukaisesti määritettyä lopputulosta Suomessa markkinaehtoisena ilman markkinaehtoisuuden tueksi esitettyä muuta selvitystä tilanteissa, joissa suomalaisella yrityksellä on yksinkertaistetun menettelytavan soveltamiskriteerit täyttävä liiketoimi sellaisen testattavana osapuolena (markkinointi- ja jakelutoimija) olevan konserniyhtiön kanssa, joka sijaitsee valtiossa, joka on sitoumuksen kohteena ja joka on ottanut yksinkertaistetun menettelytavan käyttöön. Lisäksi Suomella tulee olla kyseisen valtion kanssa voimassa oleva verosopimus. Yritykset, joiden kohdalla edellytykset täyttyvät ja jotka tarvitsevat asiassa tarkempaa neuvontaa, voivat lähettää yhteydenottopyynnön tai kysymyksiä sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai pyytää ennakollista keskustelua.

Asian edetessä julkaisemme päivitettyä tietoa tällä sivulla.

Lue lisää:

• Pillar One - Amount B
• Statement on the definitions of qualifying jurisdiction within the meaning of section 5.2 and section 5.3 of the simplified and streamlined approach
• Statement on the definition of covered jurisdiction for the Inclusive Framework political commitment on Amount B
• Pillar One Update from the Co-Chairs of the Inclusive Framework on BEPS
• Valtiovarainministeriö on antanut selvityksen valtiovarainvaliokunnalle kansainvälistä yritysverotusta koskevasta yleissopimuksesta (vm.fi)
• Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja kansainvälistä yritysverotusta koskevasta monenvälisestä yleissopimuksesta (vm.fi)

Heräsikö kysymyksiä?

Lisätietoja voit kysyä tarvittaessa sähköpostitse osoitteesta: [email protected]