Tilannekuva
2025 | 2024 | 2023 | 2022 | 2021
Harmaan talouden torjunta vähentää monenlaista rikollisuutta
Julkaisupäivä 19.5.2025
Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä tulonmenetyksiä. Taloudellisten menetysten estämisen lisäksi torjuntatyö edistää reiluja työmarkkinoita ja vaikuttaa monin tavoin turvallisuuteen sekä vähentää myös muuta rikollisuutta. Yritystoiminnan valvonnan yhteydessä viranomaiset havaitsevatkin yhä useampia rikoksia. Yleisimpien talousrikosten lisäksi torjunnassa on havaittu esimerkiksi salakuljetusta, säännöstelyrikoksia, rahanpesua, työperäistä hyväksikäyttöä, sosiaaliturvaan ja elintarvikkeisiin liittyviä petoksia sekä kuluttajahuijauksia ja identiteettien väärinkäytöksiä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2025 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten ja organisaatioiden havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa, talousrikollisuudessa ja näiden torjunnassa sekä näkemyksiä ja uhkia tulevaisuuden muutoksista. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta ja antaa vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.
Rikollinen toiminta ei usein näy yrityksestä ulospäin
Yritys, jonka toiminnassa harjoitetaan harmaata taloutta tai rikollista toimintaa voi näennäisesti huolehtia kaikista viranomaisvelvoitteistaan, jotta toiminta näyttäisi ulospäin mahdollisimman aidolta. Erityisesti lyhyen elinkaaren yhtiöitä hyödynnetään usein peiteyrityksinä petosten tekemistä varten. Yrityksen valitsema toimiala tai viranomaisille ilmoitettu elinkeinotoiminta saattaa olla kokonaan tekaistua. Myös tulorekisteriin voidaan ilmoittaa täysin kuvitteellisia palkkoja. Digitalisaation myötä rikoksen tekijöillä ei välttämättä ole Suomeen muuta kosketusta kuin täältä ulkomaille lähtevä raha. Rikolliset ovat hyödyntäneet tekoälyä esimerkiksi väärennettyjen liiketoimintasuunnitelmien teossa ja asiakirjojen laadinnassa. Toimintaan liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta.
Yritysten käyttäminen rikoksentekovälineenä vääristää viranomaisrekisterien tietosisältöä. Yrityksen tosiallisia vastuuhenkilöitä peitellään viranomaisrekistereissä bulvaanihenkilöillä, joilla ei ole aikaisempia viranomaisvelvoitteiden laiminlyöntejä, jotka nostaisivat myös yrityksen harmaan talouden riskiä. Taustalla toimiva todellinen vastuuhenkilö voi kytkeytyä useisiin rikollista toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Rikollista toimintaa voidaan harjoittaa myös yhdistysten, säätiöiden tai osuuskuntien toiminnan varjolla. Myös ulkomaisten yhtiöiden käyttäminen harmaan talouden ja talousrikollisuuden toiminnassa kasvattaa osuuttaan. Ulkomaisten yritysten perustaminen sähköisesti on helppoa, eikä edellytä edes käyntiä kohdemaassa. Näiden yritysten perustamiseen tarjotaan entistä aktiivisemmin palveluita, ja niiden markkinoinnissa tuodaan esille mahdollisuus välttää veronmaksua Suomeen.
Rikollisessa palveluteollisuudessa rikollistoimijat myyvät valmiita räätälöityjä palveluita tai työkaluja muille rikollisille erilaisten rikosten toteuttamiseksi. Taustalla on pyrkimys taloudellisen hyödyn saavuttamiseen sekä avustaminen tulojen, varojen ja todellisten toimijoiden piilottamisessa. Tulevaisuuden uhkana torjuntaviranomaiset näkevät, että yritysten avulla rikolliset voivat soluttautua laillisen liiketoiminnan rakenteisiin tavoitteena heikentää kansallista turvallisuutta.
Vale- ja pakkoyrittäjyys on epärehellinen kilpailukeino markkinoilla
Vale- ja pakkoyrittäjyydessä työsuhteista työtä siirretään yrittäjyydeksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Vale- ja pakkoyrittäjyydessä kierretään työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteita ja siirretään vastuuta pois oikealta työnantajalta. Vale- ja pakkoyrittäjyydessä vältellään työnantajavastuita, kun työnantaja ei esimerkiksi maksa palkan lisiä ja lomarahoja. Lisäksi työnantaja välttyy palkallisen loman antamiselta, työterveyshuollon järjestämiseltä ja useilta vakuutusmaksuilta. Ilmiö on yleinen niin Euroopassa kuin Suomessakin.
Vale- ja pakkoyrittäjyyden riski on korkeampi ulkomaalaisilla työntekijöillä, joiden kielitaito on usein heikompaa sekä ymmärrys omista oikeuksista ja yritystoiminnan velvoitteista voi olla puutteellista. Osa markkinoilla toimivista yrityksistä ei ota esimerkiksi kevytyrittäjiä töihin, mutta alihankkijat voivat esittää kevytyrittäjinä toimivat henkilöt omina työntekijöinään. Viranomaiset ovat lisänneet yhteisvalvontaa uusille toimialoille ja edellisen vuoden aikana ihmiskauppaliitännäiset tapaukset ovat lisääntyneet. Niissä on tyypillistä, että työntekijä joutuu maksamaan kynnysrahan työpaikastaan. Lisäksi viranomaiset ovat hyväksikäyttötapauksissa havainneet, että työntekijöillä on epäselviä velkatilanteita ulkomaille ja yritysten toiminnassa käytetään runsaasti käteistä.
Oleskelulupien rajoituksia ei noudateta
Osa Suomeen tulevista työntekijöistä työllistyy todellisuudessa eri yritykseen ja ammattialoille, johon työntekijän oleskelulupa on myönnetty. Oleskeluluvan saamisen jälkeen työntekijän työsopimus voidaan muuttaa yrittäjäsopimukseksi, eivätkä ulkomaiset työntekijät aina ymmärrä muutoksista aiheutuvia velvoitteita tai menettämiään oikeuksia. Työntekijöitä voidaan myös ilmoittaa viranomaisille laskutuspalveluyritysten kautta kevytyrittäjiksi, vaikka tosiasiallisten olosuhteiden ja oleskeluluvan perusteella kyse olisi työnantajan maksamasta palkasta. Ulkomaiselle työntekijälle asetettu vaatimus oleskeluluvasta ja sitä koskevasta työstä johtaa riippuvaisuuteen työnantajasta.
Ulkomaisiin työntekijöihin liittyviä väärinkäytöksiä havaitaan Suomessa toimivissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä sekä ulkomaisissa yrityksissä, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen. Ulkomaista työvoimaa on paljon työvoimavaltaisilla aloilla, kuten ravintola-, rakennus-, siivous-, kauneudenhoito- ja kuljetusalalla sekä maataloudessa ja muussa kausityössä, mikä nostaa myös alojen väärinkäytösten riskiä. Väärinkäytöksiin liittyy vale- tai pakkoyrittäjyyden lisäksi pimeää palkanmaksua, sosiaaliturvan väärinkäytöksiä, kirjanpidon ohimyyntiä sekä ilmoittamattomia vuokratuloja, alipalkkausta ja jopa ihmiskauppaa.
Tällä hetkellä yrittäjän oleskeluluvan toimeentulovaatimus on pienempi kuin työntekijän oleskeluluvassa, jolloin riskinä on lupaperusteen hakeminen yrittäjänä ilman ymmärrystä sen vaikutuksista. Ulkomaisten yrittäjien heikentynyt asema voi näkyä myös huonoina sopimusehtoina toimeksiantajan kanssa. Sopimuksissa hinnoittelu voi vastata työntekijän palkkatasoa, jolloin elinkeinotoiminta ei ole kannattavaa eikä vastaa reiluja työelämän pelisääntöjä ja työkorvauksesta ei edes ole mahdollista maksaa kaikkia lakisääteisiä maksuja. Työskentelyä kokonaan ilman työnteko-oikeutta on havaittu jossain määrin aiempaa vähemmän ainakin suurissa työpaikoissa, johtuen esimerkiksi tilapäisen suojelun mahdollistamista työluvista. Kuitenkin edelleen ulkomaalaisia työntekijöitä hakee verokorttia ilman työnteko-oikeutta.
Sosiaaliturvan väärinkäytöshavainnot ovat lisääntyneet
Viranomaiset ovat havainneet edellisen vuoden aikana järjestelmällisiä ja laajoja sosiaaliturvan väärinkäytöksiä aiempaa enemmän. Sosiaaliturvan väärinkäytöksiä havaitaan esimerkiksi pienten työvoimavaltaisten yritysten harmaan talouden valvonnan yhteydessä. Haasteellisia valvonnassa ovat esimerkiksi perheyrityksissä perheenjäsenille maksetun pimeän palkan määrä sekä työnteon kanssa samaan aikaan saadut työttömyyskorvaukset. Myös asumiseen, kotipaikkaan ja ulkomailla oloon liitännäiset tuet ovat nousseet esille sosiaaliturvan väärinkäytöksissä. Väärinkäytöksiin liittyy myös palkkojen liikailmoittamista tulorekisteriin, minkä perusteella haetaan myöhemmin tukia, avustuksia ja lainoja.
Sähköisen asioinnin helppous vaikeuttaa asumisen todentamista Suomessa ja myös identiteettien väärinkäytösten riski kasvaa. Suomesta pois lähteneiden henkilöiden identiteettejä ja tunnuksia voidaan hyödyntää perusteettomien avustusten hakemiseen. Ruotsissa on jo havaittu, että järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää laajamittaisesti sosiaaliturvaa. Tietojenvaihdon parantaminen EU maiden sosiaaliturvalaitosten välillä parantaisi mahdollisuuksia ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä.
Ravintola- ja elintarvikealalla useita väärinkäytöksiä
Ravintola-alalla havaitaan paljon pimeää työtä ja myyntiä sekä lisääntyneesti työntekijöihin liittyvää valeyrittäjyyttä. Ravintoloita toimii myös avoimina yhtiöinä, joissa voi olla hetkellisesti mukana useita yhtiömiehiä, jotka vaihtuvat pian taas uusiin yhtiömiehiin. Havaintojen mukaan Suomessa toimii ravintoloita, joissa ei yrittäjän lisäksi työskentele muita virallisia työntekijöitä, mikä on ravintolan aukioloaikojen rajoissa mahdotonta. Verkossa toimivien virtuaaliravintoloiden, jotka toimittavat ruokaa ainoastaan lähettipalveluiden kautta, vaihtuvuus voi olla nopeaa tai samalla toimijalla voi olla useita y-tunnuksia. Ilman kiinteää myyntipaikkaa virtuaaliravintoloita on vaikeaa tai jopa mahdotonta valvoa.
Ravintola-alan valvonnassa on havaittu edellisen vuoden aikana vanhentuneiden elintarvikkeiden laajamittaista myyntiä ja ostamista. Huijatuksi tulevat elintarvikealan toimijat katsovat erittäin harvoin olevansa asianomistajan asemassa, jotta asiasta ei esimerkiksi aiheutuisi heille mainehaittaa. Kelvottomia elintarvikkeita on ostettu myös tietoisesti joko ravintolassa käytettäväksi tai vähittäismyymälässä kuluttajille myytäväksi.
Yksityishenkilöiden harjoittama elintarvikkeiden maahantuonti kaupalliseen toimintaan on havaintojen mukaan kasvussa. Monissa muissa Euroopan maissa elintarvikkeet sekä virvoitus- ja energiajuomat ovatkin huomattavasti edullisempia kuin Suomessa. Suomeen tyhjinä palaavia kuljetusautoja hyödynnetään yksityistuontina tuotavien elintarvikkeiden kuljetukseen, vaikka tuotteet ovat todellisuudessa menneet kaupalliseen tarkoitukseen. Ravintola- ja elintarvikealan yritykset ovat tuoneet Suomeen elintarvikkeita myös väärennetyillä ja puutteellisilla asiakirjoilla, eivätkä elintarvikkeet usein täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia.
Verkossa tapahtuvat laittomiin elintarvikkeisiin liittyvät havainnot ja rikosepäilyt ovat kasvaneet. Kyse on yleensä elintarvikevalvonnan ulkopuolella valmistettujen tuotteiden myynnistä some-alustoilla. Esimerkiksi pimeästi teurastettujen tuotantoeläinten, kuten lampaiden, hevosten, nautojen ja porojen, lihaa on havaittu myydyn elintarvikeketjuun eri puolilla Suomea. Lisäksi on havaittu rekistereiden ulkopuolista tukkumyyntiä, joissa myynnin volyymit ovat suurempia yksittäisiin myynteihin verrattuna.
Etäkaupan valvontaosaamisen kehittyminen ja ilmiantojen lisääntyminen on kasvattanut havaintojen määrää ja tehostanut valvontaa. Myös kansainvälinen yhteistyö on lisännyt tietoa erilaisista elintarvikepetosten tekotavoista ja ilmiöistä. Seuraamusmaksun ja velvoitteidenhoitoselvitysten käytön laajentaminen uusille elintarvikeketjun sektoreille tehostaisi valvontaa ja myös monialarikollisuuden torjuntaa. Elintarvikepetosten sanktiot ovat kuitenkin usein vähäisiä suhteessa niiden aiheuttamaan haittaan. Tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutos tulee lisäämään raaka-aineiden saannin ongelmia, mikä lisää riskiä erilaisille väärennyksille. Myös riski kyberhyökkäysten kohdentumisesta elintarvikeketjun toimijoihin ja elintarvikkeiden tuotantoon on kasvanut.
Kuljetusalalla harmaan talouden lisäksi myös turvallisuusriskejä
Torjuntaviranomaiset ovat havainneet kuljetusalan ajo- ja lepoaikarikkeiden lisääntyneen ja myös ylitöiden korotusosia jätetään korvaamatta työntekijöille. Työntekijöitä ja ajoneuvoja saatetaan jakaa yritysten kesken, jolloin ei ole aina selvää, kenen velvollisuus on huolehtia ajo- ja lepoaikatietojen tallentamisesta. Henkilöliikenteen valvonnan vähentyminen lisää turvallisuusriskejä, jos kalustojen kuntoa ja työntekijöiden ajoaikoja ei tarkasteta.
Matkailutoiminnassa ulkomaalaiset kuljettajat sekä ulkomailta vuokratut ajoneuvot aiheuttavat kuljetusalalla monenlaisia riskejä. Väärinkäytöksiä on havaittu työnantajan velvollisuuksien hoitamisessa, kuten työsopimusten, työaikakirjanpidon ja ajopäiväkirjojen käsittelyssä. Pikkubusseja vuokrataan matkailijoiden kuljettamiseen maista, joissa ei ole autoveroa. Suomessa liiketoiminnan käytössä olevista ajoneuvoista tulisi maksaa autoveroa Suomeen.
Taksiliikenteen kenttävalvontaa ei edellisenä vuonna järjestetty samassa mittakaavassa kuin toissa vuonna, mutta valvontaa keskitettiin suurimmille vaikuttavuusalueille matkustajien ja liikenteenharjoittajien mukaan. Taksiliikenteessä on havaittu lisääntyneesti taksinkuljettajia, jotka eivät tiedä, ovatko yrityksessä työntekijöitä, kevytyrittäjiä vai työnantajia. Kuljettajat eivät välttämättä ole tietoisia suomalaisen lainsäädännön takaamista työntekijän oikeuksista tai yrittäjän velvollisuuksista. Taksiliikenteen harjoittamiseen liittyy myös paljon muita harmaan talouden ongelmia sekä kuluttajiin kohdistuvia virheitä. Takseja koskevan lainsäädännön osittaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkuvuonna 2026, millä odotetaan olevan vaikutuksia toimialan valvontaan ja määrättävien sanktioiden määrään.
Tupakkatuotteissa ja alkoholissa on korkea harmaan talouden riski
Torjuntaviranomaiset ovat havainneet nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden maahantuonnin ja myynnin verojen välttämisen lisääntyneen edellisen vuoden aikana. Sähkösavukkeissa käytettävien makuainenesteiden myynti Suomessa tupakkaveron alaisina tuotteina on johtanut käytännössä siihen, että suuri osa sähkösavukenestemarkkinoista toimii harmaan talouden piirissä. Nikotiinipussien myynti on tuonut nopeasti kasvaville markkinoille paljon uusia toimijoita. Nikotiinipussit säädettiin tupakkaveronalaisiksi vuoden 2024 alusta lähtien ja nikotiinipussien makujen rajaaminen tupakkalaissa voi vaikuttaa pimeän myynnin kasvuun. Laiton nuuskakauppa pieneni merkittävästi nikotiinipussien laillisen myynnin korvattua osittain nuuskan käyttöä, mutta takavarikoiden määrä kääntyi jälleen vuonna 2024 kasvuun ollen yli viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Savukkeiden salakuljetus on lisääntynyt ja ammattimaistunut. Vuonna 2024 savukkeita takavarikoitiin yli seitsemän miljoonaa kappaletta, mikä oli suurin määrä kymmeneen vuoteen. Salakuljetustapaukset tulivat ilmi pääosin EU:n sisäisessä laivaliikenteessä. Laittomasti maahantuotuja savukkeita paljastettiin myös Suomessa sijainneista varastoista. Osa salakuljetetuista savukkeista oli myös laittomasti valmistettuja. Havainnot Suomeen yksityistuontina tuotujen nikotiinituotteiden myynneistä sosiaalisen median alustoilla ovat myös lisääntyneet edellisvuodesta. Tupakka- ja alkoholituotteiden korkea verotus ja hintaero muihin EU-maihin voi lisätä tuotteiden laitonta maahantuontia ja verotonta myyntiä. Myös alkoholin etämyynnissä Suomeen ei toimita viranomaisten ohjeiden mukaan.
Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu luo riskejä
Vuonna 2024 Suomeen saapui 28 miljoonaa verkkokauppalähetystä. Verkkokaupan kasvu asettaa haasteita verojen kantamiselle, valvonnalle ja tuoteturvallisuudelle sekä tietojärjestelmien kapasiteetille. Verkkokaupan ja sen logistiikan rakenteita on käytetty muuhunkin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi pakotteiden kiertämiseen. Sähköisissä palveluissa palvelujen tuottaja voi olla missä päin maailmaa tahansa ja vaihtaa sijaintiaan helposti, eikä arvonlisäveroja aina tilitetä kulutusmaaperiaatteen mukaisesti. Myös virtuaalisten esineiden, kuten peleissä ostettavien ja käytettävien tavaroiden, kauppa kolmansien osapuolten digitaalisilla kauppapaikoilla on kasvanut merkittävästi ja näihin liittyvien myyntien arvonlisäveron tilittämisessä kulutusjäsenvaltioon ei aina toimita asianmukaisella tavalla. Verkkokaupan kasvu vaikuttaa myös tuoteturvallisuusriskien lisääntymiseen.
Tullille annettiin vuonna 2024 noin 8,5 miljoonaa tuonti-ilmoitusta EU:n ulkopuolelta saapuvista lähetyksistä, joista lähes 98 prosenttia tuli Kiinasta ja yli 90 prosenttia yksityishenkilöille. Tuontikaupan riskinä ovat vääränsisältöiset tai kokonaan puuttuvat tulli-ilmoitukset. EU:n ulkopuolista tuontitavaraa myös kierrätetään unioniin toisten jäsenmaiden kautta ns. pimeänä tuontina verkkokauppoja hyödyntäen. EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilattujen alle 150 euron arvoisten lähetysten määrä Suomessa kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. EU:n jäsenvaltioilta jääkin saamatta merkittävästi tuloja vähäarvoisten lähetysten tullittomuuden vuoksi.
Pakotteiden kiertämisessä käytetään muuttuvia toimintamalleja
Säännöstelyrikoksia ja pakotteiden kiertämistä havaitaan aiempaa tehokkaammin, vaikka rikolliset vaihtavat kuljetuskanavia ja muuttavat toimintamalleja uusien pakotesäännösten myötä. Perusmuotoisten ja törkeiden säännöstelyrikosten määrät ovat pysyneet korkeina. Riskitoimialoja ovat erityisesti logistiikka-, varastointi- ja huolinta-ala sekä Venäjän kauppaa tekevät toimialat. Tavaroiden kuljettamisessa Venäjälle hyödynnetään monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja. Myyjäyrityksiä erehdytetään peiteyrityksillä sekä väärennetyillä dokumenteilla. Tuotteiden salakuljetus on osittain siirtynyt itärajan sulun takia Suomen satamiin, mutta sulusta huolimatta tavaroita myös kierrätetään Itä- ja Kaakkois-Suomen varastojen kautta Venäjälle. Tavarat poistuvat yhteisöstä usein Baltian kautta. Pakotteiden kiertämisessä hyödynnetään ammattimaisia avustajia, joilla on tietoa ja osaamista viranomaisten toiminnasta, rahanpesutavoista sekä tullimenettelyistä.
Maailman poliittinen tilanne ja pakotteiden kiristäminen tai keventäminen heijastuvat suoraan viranomaisten toimintaympäristöön. Pakoterikosten näyttökynnys on korkea eikä niistä välttämättä seuraa tuntuvaa rangaistusta. Pakotteet ja niiden valvonta vaativat kotimaista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, ja sen tiivistäminen pakotelistalla olevien toimijoiden tunnistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on resurssien säästämiseksi tärkeää. Suomen rikoslakiin lisätään vuonna 2025 pakoterikosdirektiivin takia uusina rikoksina pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos ja pakoterikkomus. Lisäksi pakoterikoksiin tullaan soveltamaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta.
Arvonlisäveropetokset sisältävät useita harmaan talouden tekotapoja
Arvonlisäveroon kohdistuu useita erilaisia väärinkäytöksiä sekä suunnitelmallista petosrikollisuutta. Yrityksen perustamisen tarkoituksena voi olla pelkästään hakea perusteettomilla veroilmoituksilla arvonlisäveropalautuksia. Valvonnan ja ennalta estävän torjunnan kannalta uusien yritysten perusteettomat alkuinvestoinnit erityisesti uusille tai erityisosaamista vaativille toimialoille ovat haastavia. Elinkeinotoiminnan aloitusvaiheessa voi olla vaikeaa arvioida, onko toimintaa tarkoitus edes aloittaa, ainakaan kyseisen yrityksen nimissä.
Valvonnassa on havaittu myös arvonlisäveron karusellipetoksia, joissa perusteettomia arvonlisäveropalautuksia haetaan kierrättämällä tavaraa kahden tai useamman EU-maan välillä tai luomalla tekaistuja laskutusketjuja. Myös tax free -toiminnan väärinkäytöksissä on havaittu maailmanlaajuista järjestäytynyttä toimintaa.
Ajoneuvojen maahantuonnissa on havaittu jo useina vuosina laajoja marginaaliveropetoksia. Arvonlisäverollisia autoja hankitaan muista EU-maista, ja ne myydään Suomessa väärennettyjen tositteiden perusteella marginaaliverollisina. Toiminnassa voi olla mukana useita yrityksiä ja käteistä rahaa viranomaisvalvonnan haittaamiseksi, myös ostajat voivat olla tietoisia petollisesta toiminnasta. Arvonlisäveroja jätetään myös tarkoituksellisesti maksamatta, jolloin ajoneuvoja voidaan myydä voitollisesti, mutta markkinatasoa edullisemmin.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa oleva alv-rekisteröintiä koskevien säännösten kehittämistä koskeva hanke estäisi tahallista ja järjestelmällistä harmaan talouden toimintaa arvonlisäverotuksessa. Hankkeessa selvitetään, olisiko eräiden muiden EU-maiden tavoin kansalliseen arvonlisäverolakiin mahdollista ja tarkoituksenmukaista lisätä säännökset rekisteriin merkittyjen verovelvollisten poistamisesta rekisteristä alv-järjestelmään kohdistuvien väärinkäytösten vuoksi.
Virtuaalipankit ja -valuutat ovat nykypäivää – myös harmaan talouden toimijoille
Sähköisen asioinnin helppous ja teknologian tuomat mahdollisuudet ovat lisänneet ulkomaisten ja uudenlaisten pankkien sekä rahoituslaitosten käyttöä vuosi vuodelta. Mobiilipankkipalveluiden tarjoajia on myös markkinoilla koko ajan enemmän. Virtuaalipankkien ja kryptovaluuttojen käyttö on lisääntynyt merkittävästi harmaan talouden toimijoiden piirissä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Myös epävirallisiin rahansiirtojärjestelmiin liittyy rikoksia ja niiden kautta rikoksilla hankittua varallisuutta on siirretty ulkomaille. Käteistä rahaa käytetään edelleen, mutta osittain sen käyttöä korvataan esimerkiksi ulkomaisilla maksukorteilla tai rahansiirroilla erilaisilla sovelluksilla. Yritystoiminnasta saadut tulot eivät välttämättä edes kulje yrityksen virallisten tilien kautta, vaan tulot on voitu ohjata taustalla toimineille virtuaalitileille.
Kansainvälisten varojen siirron valvonta on hitaampaa kuin perinteisten suomalaisten pankkien. Rikoshyödyn jäljittäminen ja jäädyttäminen sekä takavarikointi on haastavampaa toteuttaa. Harmaan talouden torjunnan kannalta on erittäin tärkeää, että niin kotimaiset kuin kansainväliset tietojenvaihtoa koskevat lait ja sopimukset ovat ajantasaiset ja tietoa vaihdetaan riittävästi ja oikea-aikaisesti viranomaisten välillä. Torjuntaviranomaiset kannattavat, että tulevaisuudessa säädettäisiin vähintään EU-tasoisesti valvontaviranomaisten suorasta kyselyoikeudesta ulkomaisiin rahalaitoksiin.
Konkurssien määrän kasvu vaikuttaa talousrikosten lisääntymiseen
Yritysten maksuvaikeudet vaikuttavat myös yritysten tarkoitukselliseen haluttomuuteen huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksista ja maksuista. Konkurssien määrät ja konkurssimenettelyihin liittyvät kirjanpitorikosepäilyt sekä velallisen epärehellisyystapaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Harmaan talouden toimintaan viittaavia merkkejä havaitaan usein lyhyen elinkaaren konkurssiyrityksillä sekä pidempään toimineilla yrityksillä, joilla on laiminlyöntejä ilmoitusvelvollisuuksien hoitamisessa erityisesti vuotta ennen konkurssia.
Harmaan talouden yritysten konkursseihin voi liittyä myös yritysten saattohoitoa. Saattohoitajien toiminnasta on tehty rahanpesuun viittaavia havaintoja, joissa saattohoitajat ovat ohjanneet velallisyhtiön tilille varoja tahoilta, jotka ovat oikealle velalliselle täysin tuntemattomia. Varat on tämän jälkeen siirretty velallisyrityksen tililtä ulkomaiselle tilille.
Konkurssimenettelyt ovat usein pitkäkestoisia ja uhkana on viranomaisten resurssien riittävyys. EU:ssa käsiteltävänä oleva direktiiviehdotus maksukyvyttömyyslainsäädännön harmonisoinniksi heikentäisi konkursseihin liittyvien talousrikosten selvittämistä, jos ehdotus toteutuisi siten, että mikroyritysten konkursseissa ei olisi enää pesänhoitajaa. Suuri osa konkursseista on nimenomaan mikroyrityksillä, joiden liikevaihto on alle 700 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin alle kymmenen henkilöä.
Viranomaisten säästöillä monenlaisia vaikutuksia torjuntatyöhön
Talousrikokset ovat useiden torjuntaviranomaisten ilmoittamia ja yhteen viranomaiseen kohdistuvat säästöt heijastuvat muiden viranomaisten työhön. Tiukentunut taloudellinen tilanne on näkynyt viranomaisyhteistyön ajoittaisena ja osittaisena hidastumisena tai vähentymisenä. Tehtävien määrä on monissa organisaatioissa lisääntynyt, vaikka resurssit ovat niukentuneet. Viranomaisten resurssien riittämättömyyden vuoksi käsittelyajat ovat usein pitkiä. Tutkinta-aikojen pidentyminen vaikuttaa esimerkiksi rikoshyödyn takaisinsaantiin ja tapausten selvittämismahdollisuuteen. Samaan aikaan reaaliaikainen tutkinta monimutkaistuu laillisuusvaatimusten myötä, rikosasiat vanhenevat ja hallinnolliset oikaisuajat lyhenevät.
Toimintaympäristön muutoksista johtuva tutkintojen ja valvontojen priorisointi sitoo resursseja, mikä heijastuu myös muuhun työhön. Kaikki viranomaiset eivät ole pystyneet osallistumaan yhteisvalvontaan. Toisaalta yhteisvalvontaa on lisätty uusille toimialoille, ja valvontaan on myös osallistunut uusia viranomaisia. Osalla viranomaisista tietojen luovuttaminen viranomaisten välillä on tehotonta tai mahdotonta tietojen jakamiseen oikeuttavan lainsäädännön puuttuessa. Mahdollisuus viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon olisi kustannustehokas tapa tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Joillakin viranomaisilla seuraamusmaksujen käytön lisääntyminen on vähentänyt viranomaisyhteistyön ja rikosprosessin käynnistämisen tarvetta, ollen jossain tilanteissa jopa vaikuttavampi torjuntakeino.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategialla ja toimenpideohjelmalla vastataan toimintaympäristön muutoksiin ja kehitetään viranomaisyhteistyötä. Myös työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma, järjestäytyneen rikollisuuden vastainen toimenpideohjelma sekä korruptionvastainen toimenpideohjelma tukevat harmaan talouden torjuntaa. Viranomaisten tietojenvaihdon parantamiseen liittyen on käynnissä useita hankkeita. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskit ja viranomaisvalvonta tulisi huomioida kaikessa lainsäädännön kehittämistyössä. Kiristyneessä maailman- ja kauppapoliittisessa tilanteessa uusia lakeja ja tulleja voi astua voimaan nopealla aikataululla. Kansainvälisen toimintaympäristön nopeat muutokset ovat otollisia erilaisten väärinkäytösten lisääntymiselle ja haitallisten ilmiöiden kasvulle.
Lue lisää havainnoista:
19.5.2025 Havaintoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaympäristöstä 2024 (PDF 257 kt)
Työn murros on vaikeuttanut merkittävästi harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvontatyötä
Julkaisupäivä 20.5.2024
Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittäviä tulonmenetyksiä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset kokevat muuttuneiden työnteon muotojen ja alustatalouden vaikuttaneen valvontatyöhön merkittävästi. Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt. Viranomaisten rooli on muuttumassa neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan sekä fiskaalisten tehtävien lisäksi myös sisäiseen turvallisuuteen liittyviin tehtäviin. Rikollinen toiminta ujutetaan usein osaksi yhteiskunnan rakenteita esimerkiksi harjoittamalla sitä laillisen yritystoiminnan yhteydessä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2024 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten ja organisaatioiden näkemyksiä sekä havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset ja antaen vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.
Työn murros on muuttanut valvontatyötä
Työmarkkinoilla siirtyminen työsuhteisesta työstä eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön voimistuu edelleen, ja samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Harmaan talouden ja rikollisuuden selvittämiseen liittyvät tiedot ovat yhä pirstaleisempia, mikä sitoo enemmän resursseja asioita tutkittaessa. Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle. Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen. Mikäli sopimusten myyminen tapahtuu virallisen toiminnan ulkopuolella, kohdistuu viranomaisille ilmoitetun työn verotus ja sosiaalivakuuttaminen vääriin henkilöihin.
Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä. Myös luvanvaraista toimintaa ohjaavan sääntelyn ja viranomaisen asettamien ehtojen rajoja venytetään. Esimerkiksi anniskelutoimintaa on havaittu tehdyn toisen elinkeinonharjoittajan luvalla. Toimintojen taustalla arvioidaan olevan tietoinen toiminta, jossa myös selvitetään kiinnijäämisriskiä ja viranomaisen puuttumiskynnyksen rajoja. Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.
Tieto ja sen luotettavuus - väärät tiedot uhkaavat yhteiskunnan toimintoja
Digitalisaation, automaation ja sähköisen tunnistamisen luotettavuuden tuottamat haasteet ovat lisääntyneet nostaen väärinkäytösmahdollisuuksien määrää yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Asiakirjoja käsitellään entistä enemmän sähköisessä muodossa, jolloin väärennösten havaitseminen on entistä vaikeampaa. Tekoälyn ja muiden vastaavien sovellusten hyödyntäminen harmaassa taloudessa ja rikollisuudessa tulee olemaan haaste kaikille viranomaisille. Tekoälyä voidaan väärennösten lisäksi mahdollisesti hyödyntää erilaisten porsaanreikien ja lain katvealueiden kartoittamiseen.
Viranomaisille annettu vääränsisältöinen tieto voi muuttua viranomaisrekistereissä viranomaistiedoksi. Väärän tiedon vaikutus moninkertaistuu tietoa jaettaessa. Väärä tieto näkyy esimerkiksi perusteettomien tietojen ilmoittamisena tulorekisteriin. Yritykset myös virheellisesti korjaavat ja mitätöivät rekistereihin antamiaan tietoja. Yritykset voivat antaa tahallisesti suuria määriä aiheettomia ilmoituksia, jotka ruuhkauttavat viranomaisten työtä ja voivat heikentää valvontaa.
Kansainväliset muutostekijät vaikuttavat valvontaympäristöön
Kansainväliset poliittiset ja ympäristöön kohdistuvat muutokset muodostavat viranomaisille uusia tilanteita. Sodat ja konfliktit, inflaatio sekä ilmastonmuutos vaikuttavat esimerkiksi yritysten kauppaan ja liikennevirtoihin sekä ihmisten liikkuvuuteen. Muutoksilla on myös vaikutusta rikollisten toiminta-alueisiin ja menettelytapoihin. Esimerkiksi raaka-aineiden heikentynyt saanti lisää riskiä erilaisille säännösten kiertämisille ja tuoteväärennyksille. Harmaa alue laillisen ja laittoman toiminnan välissä on kasvussa. Torjuntaviranomaisten on myös pystyttävä vastaamaan jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön kasvattamaan tehtävämäärään.
Maksamisen ja logistiikan muutokset sekä sähköisen kaupankäynnin kasvu vaativat viranomaisilta jatkuvaa reagointia. Kansainvälisten nettipankkien, maksupäätteiden, maksukorttien ja virtuaalivaluuttojen käyttö on entisestään lisääntynyt. Väärinkäytöstilanteissa rahoja kierrätetään eri maksunvälittäjien kautta niiden seurattavuuden heikentämiseksi. Virtuaalivaluutoissa käytetään sellaisia palveluita, joissa pyrkimyksenä on varojen alkuperän ja määränpään häivyttäminen. Yritysten perustamisessa ja tilien avaamisessa ulkomaille hyödynnetään ammattimaisia avustajia, jotka tarjoavat räätälöityjä kokonaispalveluja asiakkailleen. Ammattimaiset avustajat ovat erikoistuneet uusien maksutapojen hyödyntämiseen tulojen ja varojen piilottamisessa. Kaupankäynnin ja maksamisen kanavien kansainvälistyminen vaatii viranomaisilta usein kansainvälistä yhteistyötä. Kotimainen ja kansainvälinen tietojenvaihto on tiivistynyt, mikä on tehostanut valvontaa.
Työperäinen hyväksikäyttö on myös harmaata taloutta
Työperäinen hyväksikäyttö aiheuttaa vääristymiä työmarkkinoille ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia. Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut. Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.
Viranomaisten havaintojen mukaan Euroopan jäsenmaihin on perustettu pöytälaatikkoyrityksiä, joiden nimissä välitetään ulkomaista työvoimaa esimerkiksi Suomeen. Yhtiöiden taustahenkilöiksi on rekisteröity bulvaanihenkilöitä ja toiminnassa hyödynnetään moniportaisia alihankintaketjuja. Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja. Myös luvatusta opiskelupaikasta on voitu maksaa ennakolta, ja Suomeen saavuttuaan henkilöille on selvinnyt lukukausimaksujen olevan maksamatta. Viranomaisvalvontaa vaikeuttaa toiminnan sijoittuminen usein ulkomaille ja useisiin maihin. Sosiaalisen median eri alustat toimivat hyväksikäytön mahdollistajana ja sosiaalisesta mediasta on voitu kerätä myös kiristysmateriaalia uhrista.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennalta estävän ja tehokkaan torjunnan. Uusi 15.2.2024 hyväksytty työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma pureutuu ilmiöön lainsäädäntöuudistuksilla ja lisäämällä viranomaisyhteistyötä. Toimenpiteillä pyritään ennaltaehkäisemään työmarkkinoilla esiintyviä väärinkäytöksiä panostamalla neuvontaan ja lisäämällä tietoisuutta kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheissa.
Pakotevalvonta työllistää viranomaisia
Pakotteet vaikuttavat useiden viranomaisten tekemiseen ja ovat tuoneet uusia valvontatehtäviä. Pakotteiden kiertämiseen liittyvissä tapauksissa on paljon kansainvälistä toimintaa ja uusia rikosten tekotapoja. Havaintojen mukaan toiminta on jatkunut tekotavoiltaan monimutkaisempana ja osittain aiempaa suunnitelmallisempana. Pakotteiden kiertämisessä hyödynnetään rahaliikenteessä sellaisia maita, joiden kanssa viranomaisten kansainvälinen yhteistyö on hidasta tai toimimatonta. Kuljetus- ja logistiikka- ja huolinta-ala ovat pakotteiden näkökulmasta riskisiä toimialoja. Viranomaisten välinen tietojenvaihto on lisääntynyt, myös kansainvälisesti, joten pakotteiden kiertämisen tekotapoja ja tapauksia tunnistetaan aiempaa paremmin.
Elintarvikeketjun väärinkäytöksissä toimintaa harjoitetaan usein rekistereiden ulkopuolella
Elintarvikeketjun valvonnassa on havaittu epäuskottavia määriä kadonneiksi ilmoitettuja tai omaan käyttöön teurastettuja tuotantoeläimiä. Myös torimyyntiin ja markkinoihin liittyvä laittomien tuotteiden myynti on tullut viranomaisvalvonnassa aiempaa selkeämmin esille. Rajat ylittävässä tavaraliikenteessä on enenevässä määrin epäilyjä pimeän lihan tuonnista tai tuonnista ilman vaadittuja asiakirjoja. Elintarvikeketjuun liittyvä kauppa on globaalia ja suomalaiset elintarvikeketjun toimijat ostavat erilaisia elintarvikeväärennöksiä tai laittomasti valmistettuja tuotteita myös tiedostamattaan. Yleinen hintataso antaa viitteitä siitä, onko ostetun tuotteen tai raaka-aineen valmistuksessa, viljelyssä tai kaupassa noudatettu kaikkia lain säännöksiä. Harmaan talouden toimijat toimivat usein viranomaisrekisterien ulkopuolella tai käyttävät lyhyen elinkaaren yhtiöitä. Lihan kysyntä ja kaatolupien määrän vähentäminen voivat lisätä rekistereiden ulkopuolista toimintaa. Riskit lisääntyvät sellaisissa tilanteissa, joissa sama taho huolehtii koko elintarvikeketjusta tuotannosta lopputuotteeseen saakka.
Järjestäytynyt rikollisuus hyväksikäyttää yhteiskunnan rakenteita
Verkostomaisesti toimivan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden rooli kasvaa Suomessa. Toimintaan liittyy kiellettyjen aineiden laittoman maahantuonnin ja kaupan lisäksi talousrikoksia, rahanpesua ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Kansainvälisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet yhä vakavammiksi, esimerkiksi henkilöiden soluttautumisessa yhteiskunnan kannalta kriittisiin organisaatioihin. Rikollinen toiminta ujutetaan usein osaksi yhteiskunnan rakenteita harjoittamalla sitä laillisen yritystoiminnan yhteydessä. Rikolliset käyttävät yhä enemmän edistynyttä teknologiaa ja anonymiteettiä lisääviä keinoja, mikä haastaa rikosten torjuntaa ja tutkintaa.
Harmaan talouden torjuntaviranomaiset näkevät rakenteiden väärinkäytön olevan uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Kansallisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämisellä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia tietojenvaihdon ja hallinnollisen rikostorjunnan kehittämiseen. Hallinnollisilla toimilla viranomaiset pyrkivät ennalta estämään vakavan ja järjestyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.
Viranomaisyhteistyö on suunnitelmallista ja torjuntatyö tuottaa onnistumisia
Viranomaisilla on useita tehtäviä, jotka edellyttävät viranomaisyhteistyötä. Tietoja vaihdetaan säännöllisesti sekä operatiivisessa toiminnassa että strategisessa työssä. Valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisyhteistyöverkostojen perustaminen on edistänyt tietojenvaihtoa ja viranomaisten osaamista, mikä on parantanut toiminnan laatua ja tehokkuutta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman hankkeiden, velvoitteidenhoitoselvitysten käytön lisääntymisen ja tilannekuvayhteistyön ansiosta tietoisuus moniviranomaisyhteistyön hyödyistä ja tarpeellisuudesta on myös lisääntynyt. Harmaan talouden torjuntaa helpottaa yritystoimintaa ja sen taustahenkilöitä koskevien taloudellisten tietojen hyvä saatavuus, selkeät yhteydenottokanavat sekä sähköiset palvelut viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa.
Torjuntaviranomaisten mukaan havainnot joistakin perinteisistä harmaan talouden tekotavoista ovat edeltävän vuoden aikana vähentyneet. Esimerkiksi valvonnassa ei ole havaittu uusia, usein rakennusalalla tapahtuvia laajoja harmaan talouden juttuja. Torjuntaviranomaiset arvioivat reaaliaikaisen kenttävalvonnan vaikuttaneen positiivisesti ja ennalta estävästi harmaan talouden torjuntaan. Käteistoimialoilla myös kuittia tarjotaan paremmin ja ne ovat sisällöltään harvemmin puutteellisia. Ajantasaisten viranomaisrekisteritietojen yhdistäminen edesauttaa valvontatyössä.
Viranomaisten yhteiset hankkeet tarvitsevat jatkuvuutta
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelma on osoittanut torjuntatyön strategisen suunnan ja jakanut vastuut toimista. Yhteiset hankkeet ovat mahdollistaneet viranomaisyhteistyön esteiden ja hidasteiden selvittämisen tehokkaalla tavalla. Kun yhteistyötä edistetään suunnitelmallisesti, saadaan kaikkien keskeisten tahojen asiantuntemus hyödynnettyä. Lainsäädäntömuutokset edellyttävät viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistoiminnan kehittämistä. Toisaalta yhteistoiminnan kehittäminen vaatii lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi oma-aloitteisen tietojenvaihdon rajoitukset estävät tietojen luovuttamista ilman pyyntöä viranomaisten välillä, mikä hankaloittaa viranomaisyhteistyötä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta vaatii toimintaa. Viranomaiset tekevätkin kehittämistyötä todellisen torjuntatyön tarpeista. Operatiivisessa toiminnassa viranomaiset kohdentavat resursseja tarkoituksenmukaisesti ja pohtivat myös vaihtoehtoisia keinoja, missä auttaa tiivis viranomaisyhteistyö. Muutokset vaativat viranomaisilta jatkuvaa seurantaa, valvontaa ja kouluttautumista sekä tiedon jakamista. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeet mahdollistavat viranomaisten yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen konkreettiselle tasolle. Ilman aikaisempia yhteisiä hankkeita jokin harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiö tai uudenlaiset torjuntamahdollisuudet olisivat voineet jäädä kartoittamatta. Riskit koskevat myös sellaisia viranomaisia, joiden ydintehtävänä ei ole rikollisuuden torjunta.
Taantuma ja inflaatio lisäävät harmaata taloutta
Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa väärinkäytösten ja rikosten määrät voivat lisääntyä. Raaka-aineiden hinnat ovat kasvaneet ja yritysten edellytykset saada ulkopuolista rahoitusta ovat heikentyneet. Tämä voi altistaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä liikesuhteisiin harmaan talouden toimijoiden kanssa tai yritykset voivat itse siirtyä harmaan talouden puolelle. Tiukka taloudellinen tilanne voi altistaa esimerkiksi pimeän työvoiman käyttöön tai palkkaturvan väärinkäytöksiin. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa myös konkurssirikosten määrään, joissa yritykset jättävät viranomaisvelvoitteet tarkoituksellisesti hoitamatta. Velkaisten yritysten saattohoito eli vaikeuksissa olevan yrityksen myyminen usein hidastaa todellisten toimijoiden tunnistamista ja viranomaisten pääsemistä pimeän rahan jäljille. Yritystoiminnan loppuessa petollisessa saattohoitotoiminnassa saatetaan kirjanpidon hävittämisen lisäksi hakea esimerkiksi perusteettomia arvonlisäveropalautuksia.
Yritystoiminnassa toimijoiden taloudellisen luotettavuuden vaatimuksella on yhteys harmaan talouden toimijoiden ja kuluttajatuotteiden turvallisuuden tunnistamisessa. Usein toimijoiden heikko taloudellinen tilanne johtaa todennäköisemmin muidenkin elinkeinotoimintaan liittyvien vaatimusten heikompaan noudattamiseen. Taloudellisen luotettavuuden vaatimuksen ulottaminen uusiin säännöksiin tai toimiluvan ehtoihin yksinkertaistaa ja parantaa viranomaisvalvontaa. Tiukentuneessa taloustilanteessa harmaan talouden torjunnan tulisi olla korostuneesti välttämätöntä, jos halutaan taata yritysten välinen terve kilpailu ja reilut työmarkkinat.
Katso lisää havainnoista:
20.5.2024 Havaintoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaympäristöstä 2023 (PDF 355 kt)
Viranomaiset näkevät harmaan talouden ja talousrikollisuuden ammattimaistuneen ja kansainvälistyneen
Julkaisupäivä 23.5.2023
Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittävät tulonmenetykset. Euroopassa vallitseva taloudellinen epävarmuus, inflaatio ja korkojen nousu voivat lisätä konkursseja ja harmaata taloutta tai ainakin madaltaa kynnystä siirtyä harmaalle alueelle. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset ovat havainneet väärinkäytösten kansainvälistyneen ja ammattimaistuneen. Järjestelmällistä ja suunnitelmallista harmaan talouden toimintaa kuvaa esimerkiksi useiden eri tahojen osallistuminen monialaiseen rikolliseen toimintaan sekä vaihtuvien lyhyen elinkaaren yhtiöiden ja bulvaanien käyttäminen viranomaisten harhauttamiseksi.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2023 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset ja antaen vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.
Harmaa talous on useimmiten kansainvälistä toimintaa
Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta harjoitetaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, vaikka esimerkiksi siihen liittyvää yritystoimintaa harjoitettaisiin ainoastaan Suomessa. Kansainvälinen toiminta näyttäytyy esimerkiksi pääomien vapaana liikkuvuutena eli kansainvälisenä rahaliikenteenä, virtuaalivaluuttoina tai muina uusina sähköisinä maksutapoina. Varoja siirretään ulkomaille myös käteisnostojen tai sivullisten henkilöiden ja yritysten pankkitilien kautta. Ulkomaisten tilien sekä virtuaalipankkien avaaminen ja käyttäminen on nopeaa ja yksinkertaista, kun taas viranomaisten mahdollisuus saada vertailutietoja tai suorittaa perintää on vastaavasti usein hidasta taikka jopa mahdotonta. Kansainvälinen toiminta ei välttämättä edes näyttäydy ulospain kansainvälisenä, koska Suomen ulkopuolelle rekisteröityneet yritykset rekrytoivat toimintaansa suomenkielisiä asiakaspalvelijoita. Kansainvälistä rahaliikennettä tai ulkomaisia yhtiöitä hyödynnetään myös esimerkiksi velallisen petoksissa sekä rahanpesussa.
Viranomaiset ovat havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työperäistä hyväksikäyttöä
Torjuntaviranomaiset ovat valvonnassaan havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työoikeuksiin liittyviä väärinkäytöksiä. Suomeen töihin tulevat henkilöt tai näiden työnantajina esiintyvät tahot ovat antaneet maahantulon rekisteröinnissä viranomaisille erisisältöisiä tietoja, millä on pyritty nopeuttamaan henkilötunnuksen tai oleskeluluvan saamista. Ulkomaiset työntekijät ovat ostaneet esimerkiksi pieniä osakkuuksia työnantajayhtiöistä näennäisen yritystoiminnan osoitukseksi, kun taas toisille viranomaisille samat henkilöt näyttäytyvät pelkästään työntekijöinä. Työntekijän oleskelulupa saatetaan myös vaihtaa yrittäjän luvaksi kustannusten säästämiseksi, mutta taustalla voi myös olla pyrkimys naamioida työsopimus toimeksiantosopimukseksi. Maahan tuleville työntekijöille saatetaan myös maksaa muodollisesti todellista suurempaa palkkaa oleskeluluvan saamiseksi, mutta yhteisymmärryksessä osa palkoista palautetaan takaisin työnantajalle. Järjestelyihin voi sisältyä myös pimeän palkan maksamista ja sosiaalietuuksien hyväksikäyttöä.
Venäjän hyökkäyssota on lisännyt tilapäistä suojelua saavien henkilöiden määrää Suomessa. Tilapäistä suojelua saavilla voi olla suurempi riski työperäiseen hyväksikäyttöön, koska esimerkiksi oleskelupaprosessissa ei selvitetä työsuhteen ehtoja. Näiden henkilöiden työllistämisessä on jo havaittu viitteitä hyväksikäytöstä. Erityisesti kausityössä rekrytointia on suunnattu maihin, joissa työvoiman tietotaso omista oikeuksista on eurooppalaista työvoimaa heikompi. Työpaikat ovat usein maksullisia eli lähtömaassa on maksettu kynnysraha työpaikan saamisesta. Ulkomaisten työntekijöiden kausiluonteiseen työhön liittyy usein työvuoro-, työaika- ja palkkausrikkomuksia. Yhteydenottoja työsyrjinnästä on myös ollut aikaisempaa enemmän.
Viranomaisten valvonnan ja tietoisuuden lisääntyminen näkyy ilmi tulleiden tapausten ja rikosilmoitusten määrän kasvuna. Työperäisen maahanmuuton kasvaessa myös työntekoon kohdistuvat riskit kasvavat, mistä johtuen viranomaisille tulee mahdollistaa tarvittavat keinot väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn, tehokkaaseen valvontaan ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Viranomaiset näkevät, että viranomaisrekistereiden oikeasisältöisyys ja ajantasaisuus ovat pohjana torjuntatoimien tehokkaalle kohdentamiselle ja tietojohtamiselle.
Laskutuspalveluyrityksiä on hyödynnetty monin tavoin väärinkäytöksissä ja harmaassa taloudessa
Siirtyminen työntekijästä kevytyrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi on lisääntynyt edellisen vuoden aikana, kuten myös näihin liittyvät ongelmat. Valvontaviranomaiset ovat havainneet, että laskutuspalveluyritysten kautta työnsä laskuttavat henkilöt ovat entistä useampaa eri kansallisuutta, eivätkä he välttämättä edes puhu suomen kieltä. Tällaiset henkilöt ovat erityisen riskialttiita hyväksikäytölle, kuten vale- tai pakkoyrittäjyydelle. Riskit korostuvat erityisesti niissä tapauksissa, joissa aloite yrittäjyyteen on tullut työn tilaajalta. Työn hinta saadaan halvemmaksi siirtämällä pakolliset työnantajamaksut työn suorittajan maksettavaksi. Myös työn suorittajalle jää enemmän rahaa käteen, mikäli hänellä ei ole tarkoitustakaan huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Väärinkäytöksiä on havaittu esimerkiksi rakennusalalla ja telakka-alalla, mutta ne ovat laajentuneet myös esimerkiksi siivousalalle ja kotihoitoon.
Markkinoilla olevien laskutuspalveluyritysten lisäksi on perustettu uusia laskutuspalveluyrityksiä, jotka eivät esimerkiksi rekisteröinnissä ilmoita oikeaa toimialatietoa viranomaisvalvonnan välttämiseksi. Viranomaiset ovat havainneet, että kaikki laskutuspalveluyritykset eivät aina vahvasti tunnista asiakkaitansa, mistä johtuen palvelun kautta laskutetun työn verotus voi kohdistua tahallisesti vääriin henkilöihin ja työsuorituksesta saadut rahat voivat palautua muulle kuin työn suorittaneelle henkilölle. Havaintoja on myös ammattimaisesta avustamisesta, jossa kolmas taho solmii, avustaa ja ohjaa ulkomaalaisia työntekijöitä laskutuspalveluyritystä käyttäviksi kevytyrittäjiksi. Kolmas taho saa tästä toiminnasta korvauksen käyttäjäyritykseltä. Vakavimmissa tapauksissa epäilynä on ollut ihmiskauppaa ja kiskonnantapaista työsyrjintää.
Viranomaiset ovat havainneet yritysten kirjanpidoissa paljon puutteita — kirjanpitorikosten määrä on kasvussa
Torjuntaviranomaiset ovat lisääntyneesti havainneet, että yritykset eivät hoida kirjanpitoaan lainsäädännön vaatimalla tavalla, kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai kirjanpitoja laaditaan vasta viranomaisen pyytäessä niitä tarkastettavaksi. Myös suomalaisten tilintarkastusvelvollisten osakeyhtiöiden tilintarkastusta koskevat velvoitteiden laiminlyönnit ovat verrattain yleisiä. Kirjanpidon puutteet voivat vaikeuttaa, hidastaa tai estää yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämistä. Viranomaiset näkevät esimerkiksi pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineistojen saamisen palveluntarjoajalta haasteellisena tilanteissa, joissa kirjanpitovelvollinen ei ole maksanut palveluun kohdistuvia maksuja. Lisääntyneiden valvontahavaintojen, esimerkiksi osakeyhtiön varojen perusteettomasta nostamisesta, arvioitiin johtuvan kirjanpidon valvonnan heikentymisestä ja osaamattomuudesta huolehtia osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan velvoitteista.
Osakkaiden palkkatulon väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt
Pimeän palkan ja tulon riski on kohonnut erityisesti pienten osakeyhtiöiden osakkailla ja päätoimisilla elinkeinonharjoittajilla. Viranomaishavaintojen mukaan yhden hengen osakeyhtiöiden määrän arvioitiin myös kasvaneen. Osakkaiden palkkatuloon liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja havaintojen mukaan osakkaat ovat esimerkiksi nostaneet palkkaa kirjanpidollisesti osakaslainana tai tehneet muita tosiasioita vastaamattomia kirjauksia. Havaintoja on myös osakkaista, jotka nostavat rahaa pitkin vuotta kirjanpidollisesti kassaan ja rahat saatetaan vasta vuoden lopussa oikaista palkaksi. Yhden hengen osakeyhtiöissä ja henkilöyhtiöissä yrityksen tiliä käytetään henkilökohtaiseen elämiseen ja elantomenoja voidaan kirjata myös edustuskuluina. Peitelty osinko on yleensä rinnastettavissa osingon sijaan pikemminkin osakkaalle maksetuksi pimeäksi palkaksi. Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten ja elinkeinonharjoittajien yksityisnostot yrityksestä ja palkkaa nostamattomat osakkaat vaikeuttavat myös perintää, kun ulosottokelpoista palkkatuloa ei makseta.
Velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt rahaliikenteen siirtyessä ulkomaisiin pankkeihin ja muihin rahanvälityspalveluihin, joista tiedonsaanti on hankalampaa. Ulosoton välttämiseksi velalliset työntekijät voivat siirtyä yrittäjiksi, hankkimalla myös ulkomaisia yhtiöitä. Tällä tavoin velalliset voivat jatkaa työntekoa aiemmalla työnantajallaan, mutta palkan sijasta laskuttavat työkorvauksia. Väärinkäytöstilanteissa velallinen voi nostaa yrityksestään palkkaa ainoastaan ulosoton suojaosuuden verran ja veloittaa yritykseltään suuria kulukorvauksia. Maksetut palkkaennakot voidaan muuttaa myöhemmin kulukorvauksiksi sekä tarvittaessa lainataan rahaa yritykseltä. Ulosoton vapaakuukausina saatetaan nostaa huomattavasti muita kuukausia korkeampia palkkoja tai bonuksia.
Velallisten väärinkäytöstilanteissa on havaittu, että palkkoja ilmoitetaan Tulorekisteriin myöhässä, ilmoituksia korjataan tai poistetaan kokonaan. Yrittäjän palkasta saatetaan myös toimittaa ennakonpidätys liian pienellä veroprosentilla, mikä johtaa tarkoitukselliseen lisävelkaantumiseen. Liian suurella veroprosentilla taas pyritään keinotekoisesti saamaan henkilö ulosmittausten ulkopuolelle. Kommandiittiyhtiöissä äänettömille yhtiömiehille maksettuja voitto-osuuksia ei tarvitse ilmoittaa Tulorekisteriin, jolloin saadut tulot eivät ole reaaliaikaisesti viranomaisten tiedossa.
Käteinen raha ja bulvaanitoiminta ovat edelleen suosittuja harmaan talouden työkaluja
Pankit ovat tiukentaneet käteisen rahan vastaanottamista, mikä on valvontahavaintojen perusteella lisännyt käteisen rahan kuljettamista maasta pois. Kaikilla osakeyhtiöillä ei ole välttämättä edes omaa pankkitiliä, vaan toimintaa harjoitetaan käteisen lisäksi osakkaan ja muiden tahojen pankkitilien kautta. Työntekijöiden työsuhteen ehtona on voinut olla henkilökohtaisen pankkitilin luovutus työnantajan käyttöön, mitä on hyödynnetty todellisen toimijan ja toiminnan piilottamiseksi. Käteinen raha näkyy harmaassa taloudessa esimerkiksi puuttuvana käteismyyntinä, pimeinä käteispalkkoina ja käteisellä rahalla saatuna peiteltynä osinkona. Käteiskauppaa harjoitetaan edelleen useilla eri toimialoilla, vaikka joillakin toimialoilla käteisen käyttö onkin vähenemään päin. Vaihtoehtoisten sähköisten maksutapojen lisääntyminen on siirtänyt osittain käteisellä tapahtunutta pimeää toimintaa uusien palvelujen pariin.
Kansainvälisessä toiminnassa on huomattu merkittävää käteisen rahan käyttöä ja rahanpesuun viittaavia havaintoja. Mikäli rahanpesulain mukaisen käteisasiakkaan tunnistaminen jää heikolle tasolle, on mahdollista, että myös kirjanpidossa ja viranomaisille ilmoitetuissa varoissa on mukana rikollisilla keinoilla hankittua rahaa. Pakotteiden voimaantulon jälkeen itärajalla on havaittu euromääräisten käteisvarojen kasvavaa vientiä Suomesta tai muista EU:n jäsenmaista Venäjälle. Käteisen rahan salakuljetustapaukset ovat myös lisääntyneet.
Bulvaaneja hyödynnetään harmaassa taloudessa ja talousrikoksissa useilla eri tavoilla, bulvaaneina voi toimia henkilöitä tai yrityksiä. Velkaantuneet tai lakisääteiset velvoitteensa laiminlyöneet yritykset jatkavat usein samaa toimintaa uudella yrityksellä, jossa vastuuhenkilönä toimii esimerkiksi aikaisemman toimijan sukulainen tai työntekijä. Maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen irtain omaisuus voidaan siirtää bulvaaneja hyödyntäen näennäisesti laillisin järjestelyin uudelle, täysin ulkopuoliselle taholle. Bulvaanit voivat myös itse ehdottaa bulvaanijärjestelyitä korvausta vastaan.
Elintarvikeketjun rikollisuus sisältää turvallisuusriskien lisäksi monenlaista rikollisuutta
Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa ja raaka-aineiden kallistuessa väärennettyjen tai epäasianmukaisissa olosuhteissa valmistettujen taikka kuljetettujen elintarvikkeiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Valvonnoissa on jo havaittu esimerkiksi kiellettyjä lisäaineita, virheellisiä pakkaus- ja alkuperämerkintöjä sekä ongelmia tuotteiden mikrobiologisessa laadussa. Viranomaisvalvonnan ulkopuolinen toiminta on myös lisääntynyt tai väärintoimijoita ainakin tunnistetaan aiempaa paremmin. Virallisen valvonnan ulkopuolella valmistettujen elintarvikkeiden myynnistä saadaan taloudellista hyötyä myyntitulojen kautta sekä vältetään muita elintarvikevalvonnan maksuja. Elintarvikevalvonnalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi yhteiskunnallista merkitystä kuluttajien turvallisuuden ja eläintautien leviämisen kannalta. Myös kansalaiset ovat ilmoittaneet väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyksistään aiempaa useammin. Elintarvikealan väärinkäytöksiä on edellisen vuoden aikana havaittu aiempaa enemmän leipomotoimialalla, mutta edelleen myös esimerkiksi liha-, kala- ja tuorekasvistoimialoilla. Väärinkäytöksiä tapahtuu myös saatuina perusteettomina viljelijätukina. Elintarvikeketjun rikollisuuden monialaisuutta kuvaa elintarvike- ja tukipetosten lisäksi toiminnassa havaittu työperäinen hyväksikäyttö.
Pakotteiden valvonta ja säännöstelyrikokset työllistävät viranomaisia
Euroopan turvallisuustilanteen johdosta jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö koskettaa erityisesti kansallista huoltovarmuutta ja rajat ylittävän tavaraliikenteen turvaamista. Liikenne itärajalla ja itäkauppaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta tuonti- ja vientipakotteiden valvonta sekä säännöstelyrikokset ovat taas kasvaneet olennaisesti. Pakotteita yritetään kiertää monin eri tavoin. Pakotelistatut toimijat pyrkivät häivyttämään päätösvalta- ja omistajuustietoja monimutkaisin järjestelyin. Myös yritykset ja yksityishenkilöt salaavat yhteyksiään Venäjälle. Pakotteita kierretään viemällä tavaroita Venäjälle ystävällismielisten valtioiden kautta tai hyödyntämällä sallittua kauttakuljetusta Venäjän läpi. Vienti Suomesta osaan Venäjän eteläisistä naapurimaista kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Yksityishenkilöt taas vievät kiellettyjä tavaroita Venäjälle ajoneuvoihin kätkettynä. Isompia eriä yritetään salakuljettaa väärillä nimikkeillä, virheellisillä tullauspapereilla tai väärennetyillä alkuperätodistuksilla. Pakotteiden alaiset kuljetukset ovat sisältäneet muun muassa elektroniikkaa, merenkulkuun liittyviä tarvikkeita, veneitä, droneja sekä laitteiden varaosia. Matkustajaliikenteen valvonnassa on havaittu muun muassa ylellisyystuotteita, käteistä rahaa, savukkeita ja alkoholia.
Millaisia uhkia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaisten näkevät toimintaympäristössään?
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset näkevät epävarman taloustilanteen, kustannusten nousun ja mahdollisen taantuman lisäävän harmaan talouden riskiä. Euroopan turvallisuustilanne näkyy viranomaisten toimintaympäristössä myös tulevina vuosina sekä uusina että kasvavina vanhoina ilmiöinä. Tilanteen pitkittyminen voi johtaa erilaisten salakuljetusrikosten ja sääntelyrikosten määrän lisääntymiseen. Viranomaisten pitää olla kyvykkäitä reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joihin esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelma on osaltaan vastannut.
Torjuntaviranomaiset näkevät kasvavan maahanmuuton ja työperäisen hyväksikäytön lisääntymisen myötä myös pimeän työn lisääntyvän ja jäävän yhä useammin huomaamatta, erityisesti matalapalkka-aloilla. Pimeä työ heikentää sekä yritysten että työntekijöiden tuloista saatavaa vero-, eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymää. Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi pimeä työ vääristää yritysten välistä kilpailua ja työperäinen hyväksikäyttö muodostaa kahdenlaiset työmarkkinat. Pimeä työ heikentää sekä asiakkaiden että työntekijöiden työturvallisuutta ja ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista. Kehittyvä teknologia lisää pimeän työn mahdollisuuksia erityisesti ulkomaisten maksualustojen ja sovellusten hyödyntämisellä. Myös työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat voivat joutua yrittäjiksi vasten tahtoaan ja havainnot vale- sekä pakkoyrittäjyydestä kasvavat.
Viranomaisen rooli yhteiskunnassa on muutoksessa ja rajanvetotilanteita syntyy esimerkiksi ohjauksen, asiakaspalvelun, tiedonsaannin ja valvonnan välillä. Myös rehelliset toimijat voivat haastavassa kilpailutilanteessa jättää lakisääteisiä velvoitteita hoitamatta. Yritystoiminnan helpottaminen ja yritysten kasvun edistäminen lisää samanaikaisesti myös valvontatarvetta ja valvontaan tarvittavia keinoja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii uskottavan valvonnan ja resurssit väärintoimijoiden vastuuseen saattamiseen. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset joutuvat jo nyt priorisoimaan tekemistään, vaikka viranomaisvalvonnan tulokset osoittavat toimintansa tarpeellisuuden.
Katso lisää havainnoista:
Toimintaympäristön muutokset havaitaan nopeasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatyössä
Julkaisupäivä 16.5.2022
Ukrainan sota ja siitä johtuva pakolaisvirta saattavat lisätä jo olemassa olevia työn tekemiseen liittyviä väärinkäytöksiä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä, pimeän työvoiman käyttöä ja jopa ihmiskauppaa. Heikommassa asemassa olevat henkilöt ovat alttiita väärinkäytöksille, arvioivat harmaan talouden torjuntaviranomaiset. Kansainväliset pakotteet lisäävät viranomaisten valvontatyötä ja velvoittavat kaikkia toimijoita.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2022 alussa. Kyselyn avulla on selvitetty viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Kokonaiskuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset. Havaitut heikot signaalit voivat olla merkki nousevasta ilmiöstä tai ensioire muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä tai kertoa vanhan asian uudesta puolesta.
Kevyt- ja yksinyrittäjien määrä lisääntyy, usein viitteitä työsuhteessa tehtyyn työhön
Viranomaiset ovat havainneet, että osa työnantajista on käyttänyt kevytyrittäjyyttä työnantajan velvollisuuksien ulkoistamiseen työntekijälle, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa. Näissä tilanteissa yrittäjänä tai kevytyrittäjänä toimivan työnsuorittajan tosiasialliset olosuhteet vastaavat työsuhteen tunnusmerkkejä. Työnsuorittaja voi saada työkohteet, työntekoajat, työkalut ja muut työhön tarvittavat välineet työmaalla työnantajan tavoin toimivan toimeksiantajan puolesta. Työnsuorittajalla ei usein ole muita toimeksiantajia, ja hän toimii toimeksiantajan työnjohto-oikeuden alaisuudessa.
Kaikissa tilanteissa työntekijä ei itsekään tunnista olevansa tai halua olla tosiasiallisesti yrittäjä. Osa työntekijöistä on voinut luulla allekirjoittaneensa uuden työsopimuksen, vaikka tosiasiallisesti kyseessä on ollut yrittäjän toimeksiantosopimus. Tällaisiksi pakkoyrittäjiksi joutuneet työntekijät ovat usein vailla tarvittavaa kielitaitoa. Työntekijä on voitu ilmoittaa yrittäjäksi myös taannehtivasti, jolloin työnantajan tarkoituksena on saada muun muassa työntekijöiden eläkemaksut palautuksena. Näennäistä yrittäjyyttä ja pakkoyrittäjyyttä on havaittu erityisesti rakennusalalla, mutta myös esimerkiksi kuljetusalalla.
Työperäinen hyväksikäyttö aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön voi liittyä työperäisen hyväksikäytön lisäksi myös ihmiskauppaa, kiskonnantapaista kiristämistä ja suojelurahan ottamista. Työnantajaan sidotun oleskelulupaprosessin kautta työnantaja on voinut vaikuttaa työntekijän oikeuksiin. Tällainen työnantaja usein hyödyntää myös ulkomaalaisen työntekijän kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä. Työntekijöiden palkkoja on voitu periä takaisin tai ohjata esimerkiksi laskutuspalveluyritysten kautta työnjohtajan tai osakkaan pankkitilille. Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä väärinkäytöksiä havaitaan kausityössä, mutta myös pitkäaikaisissa työsuhteissa.
Hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia on noussut julkisuudessa esiin enenevässä määrin. Väärinkäytösten kohteeksi joutuneet ovat uskaltaneet kertoa epäkohdista, kun niihin on näkyvästi puututtu. Kaikissa tapauksissa hyväksikäytön uhri ei aina tunnista olevansa rikoksen uhri tai ei halua tai uskalla edesauttaa teon selvittämistä. Työperäinen hyväksikäyttö on aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena, ja viranomaiset tunnistavat ilmiön myös paremmin, mutta torjunta vaatii viranomaisilta myös aiempaa enemmän yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa. Uudet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen, mutta positiivisen työllistämisvaikutuksen lisäksi siihen liittyy erilaisia negatiivisia ilmiöitä.
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo viranomaisten toiminnassa
Viranomaiset seuraavat pakolaistilanteen kehittymistä kansainvälisesti. Kasvava pakolaisvirta tuo Suomen työmarkkinoille paljon uudenlaista työvoimaa eri toimialoille. Pakolaisilla saattaa olla korostunut tarve saada tuloja, jolloin he ovat erityisen alttiita myös hyväksikäytölle. Työvoimaa suuntautuu erityisesti sellaisille aloille, joilla suomen kielen taito ei ole välttämätöntä, kuten maataloudessa, majoitustoiminnassa ja rakennusalalla. Tarjottu työ voi olla lyhytaikaista tai kausityötä, jossa on havaittu olleen matala kynnys hyödyntää myös pimeää ulkomaalaista työvoimaa. Joukossa voi myös olla ammattirikollisia useista maista. Työntekijöiden hyväksikäytön ja pimeän työn lisäksi kasvavat riskit myös erilaisista pakolaisiin kohdistuvista varainkeräys- ja muihin tukiin liittyvistä petoksista.
Sodan myötä Venäjän vastaiset pakotteet ovat laajentuneet, ja pakotteisiin liittyvät rikosepäilyt voivat kasvaa. Tavaroihin, henkilöihin ja liikenteeseen kohdistuvien pakotteiden kiertäminen voi synnyttää uusia rikosilmiöitä. Pakotteiden valvonta edellyttää merkittäviä viranomaisresursseja. Viranomaisten arvioiden mukaan pakotteiden alaisia tavaroita saatetaan myös salakuljettaa Venäjälle ja rahaliikenteeseen liittyviä pakotteita voidaan yrittää kiertää virtuaalivaluuttojen avulla. Pakotteiden alaista omaisuutta ja varallisuutta on mahdollista bulvaanien kautta ylläpitää ja tuoda Eurooppaan. Pakotesäännösten kiertämiseksi on jo nyt havaittu asiakirja- ja tositeväärennöksiä.
Sodalla on laajoja vaikutuksia raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuontiin sekä hintoihin. Markkinoille saattaa tulla huonolaatuisia tai väärennettyjä elintarvikkeita, joilla korvataan sodan johdosta aiheutuvia puutteita elintarviketuonnissa. Yleisen hintatason sekä energian, polttoaineiden ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu voivat lisätä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta liiketoiminnan muiden kustannusten vähentämiseksi. Viranomaisten arvion mukaan Venäjän talouden heikkeneminen tulee jatkossa aiheuttamaan moninaisia seurauksia esimerkiksi rajaseudun rikollisuuteen.
Virtuaalivaluuttojen ja sähköisten maksualustojen kasvuun liittyy riskejä
Virtuaalivaluuttamarkkinat ovat kasvaneet korona-aikana. Viranomaisten havaintojen mukaan myös ulkomaalaisten virtuaalipankkien hyödyntäminen varojen siirroissa on lisääntynyt. Yhdellä toimijalla voi olla hallussaan jopa kaksisataa erilaista virtuaalivaluuttaa. Virtuaalivaluutan luovutus tapahtuu ainoastaan siirron osapuolten välillä ja näin ollen transaktioiden jäljittäminen on vaikeampaa kuin perinteisissä rahasiirroissa. Tietojen selvittäminen edellyttää kansainvälisiä tietopyyntöjä, koska rahaliikenne on lisääntyvässä määrin ulkomaisilla pankkitileillä tai ulkomaisissa virtuaalipankeissa. Virtuaalivaluuttoja käyttämällä saatetaan esimerkiksi kätkeä varallisuutta ja hakea sosiaalietuutta suurempana kuin todellisen varallisuuden mukaan olisi oikeus.
Alustatalouden käyttäjäystävällisten sähköisten ratkaisujen tarjoaminen edellyttää samojen velvoitteiden noudattamista kuin muussakin liiketoiminnassa; asianmukaisia lupia ja ilmoituksia viranomaisille. Kansainvälisessä viitekehyksessä on nähtävissä yritysten pyrkimystä vältellä kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä, kun toimitaan ainoastaan verkossa. Toimintamalli voi yleistyä lähitulevaisuudessa. Alustojen kautta työtä tekevien työoikeudellinen asema voi myös olla epäselvä, kun työ ei ole kiinteään paikkaan tai työvälineeseen sidottua. Verkkokaupan määrän lisääntyessä myös ulkomaisten maksunvälittäjien ja erilaisten rahansiirto- ja välitysalustojen määrä kasvaa, mikä hidastaa viranomaisen tietojensaantia.
Elintarvikeketjun rikoksia tunnistetaan aiempaa paremmin
Elintarvikeketjussa on havaittu monenlaisia rikoksia, kuten terveysrikoksia, markkinointirikoksia, rekisterimerkintärikoksia, teollisoikeusrikoksia, petosrikoksia, ympäristön turmelemista ja avustuspetoksia. Elintarvikkeisiin kohdistuvasta rikollisuudesta aiheutuu välitöntä uhkaa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Elintarvikeketjun rikoksissa on yleensä pienet sanktiot ja vähäinen kiinnijäämisen riski. Elintarvikeketjun rikosten tunnistaminen on parantunut koulutuksen ja tietoisuuden kasvamisen myötä, mutta tapausten selvittäminen vaatii usein laajaa kansainvälistä tutkintaa sekä viranomaisyhteistyötä.
Ammattimainen ruoanvalmistus kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella on havaintojen mukaan lisääntynyt korona-aikana. Ruokaa valmistetaan usein myös tiloissa, jotka eivät sovellu ruuan valmistukseen. Valvonnan ulkopuolella tehtyjä ruoka-annoksia toimitetaan myyntiin vähittäiskauppoihin ja volyymit voivat olla merkittäviä. Toimintaan saattaa liittyä pimeän työvoiman käyttöä ja työnantajavelvollisuuksien laiminlyöntejä. Tuotteiden ostaja ei voi useinkaan havaita elintarvikeketjuun liittyviä rikoksia.
Salakuljetus ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut
Matkustajaliikenteen määrän lasku on vaikuttanut korkeasti verotettujen tuotteiden salakuljetukseen, ja tuotteiden tuonti sekä myynti on siirtynyt vahvasti verkkoon. Verkon kautta tilataan suuria määriä alkoholijuomia muun muassa Keski-Euroopasta, ja juomia välitetään edelleen Suomessa. Rikolliset ovat hyödyntäneet laittomassa maahantuonnissa etenkin kaupallista tavaraliikennettä sekä posti- ja pikakuriirilähetyksiä. Salakuljetustoiminnassa on mukana myös suomalaisia yrityksiä, jotka välittävät tavaraa Suomesta ja EU-maista kolmansien maiden pimeille markkinoille. Yritysten taustalla olevien henkilöiden varallisuus voi olla peräisin tuloista, joiden alkuperää ei ole voitu luotettavasti selvittää, tulot ovat saattaneet jäädä verottamatta tai olla rikollisesta toiminnasta.
Nuuskan salakuljetustoiminta ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut ja toimijoilla on usein tarkkaan määritellyt tehtävät salakuljetusketjuissa. Toimintaa on johdettu myös ulkomailta, jonne osa nuuskan myynnistä saadusta rikoshyödystä on päätynyt. Nuuskan laitonta maahantuontia on havaittu aktiivisesti Suomen ja Ruotsin maarajalla sekä myös muussa autolauttaliikenteessä. Nuuskaa on myyty erityisesti avoimen verkon salatuissa nuuskaryhmissä ja muissa myyntiryhmissä. Salakuljetustoimintaan liittyy myös verorikoksia ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä.
Toimintaympäristön muutokset avaavat uusia tilaisuuksia myös järjestäytyneelle rikollisuudelle
Viranomaisilla on havaintoja siitä, että riski järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden syyllistymisestä avustuksiin liittyviin väärinkäytöksiin on kasvanut koronaepidemian aikana. On myös viitteitä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on tunkeutunut mukaan tärkeisiin hankintaketjuihin, joissa ostajalla on erityisesti tarve saada tavarat nopeasti. Toiminta on usein kansainvälistä ja verkostoitunutta.
Järjestäytynyt rikollisuus on laajasti mukana erilaisessa yritystoiminnassa. Se soluttautuu hyvämaineisiin yrityksiin ja hyödyntää sen kautta saatuja jakelukanavia väärennettyjen tai käyttöön soveltumattomien tuotteiden tuomiseksi EU-markkinoille. Pienet kuljetuserät vähentävät kiinnijäämisriskiä. Rikollistahot käyttävät toiminnassaan eri alojen asiantuntijoita sekä hyödyntävät peiteyrityksiä. Toiminnassa käytetään keksittyjä laskutusketjuja sekä kierrätetään tavaraa ja tullauspapereita. Tekijät pyrkivät välttämään yritystoiminnan viranomaisvelvoitteet, ja liiketoimintaa käytetään myös rahanpesuun. Myös ympäristörikosten suuret tuotot, alhainen kiinnijäämisriski ja lievä rangaistuskäytäntö houkuttelevat järjestäytyneitä rikollisryhmiä.
Toimintaympäristön muutoskyselyn havaintoja 16.5.2022 (PDF 383 kt)
Pandemia on lisännyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskiä Suomessa
Julkaisupäivä 14.6.2021
Harmaan talouden torjuntaviranomaisten tekemän selvityksen mukaan pandemia on lisännyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskiä Suomessa. Viranomaiset ovat havainneet signaaleita, jotka saattavat indikoida erilaisten laiminlyöntien ja rikosten lisääntymistä lähitulevaisuudessa.
Tilannekuvassa mukana olevat torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2021 alussa. Selvityksen avulla pyrittiin kartoittamaan pandemian mahdollisia vaikutuksia ja lähitulevaisuuden uhkakuvia.
Lähitulevaisuudessa uhkana ovat velallisen rikosten ja konkursseihin liittyvän rikollisuuden kasvu, työvoiman hyväksikäytön lisääntyminen ja järjestäytyneelle rikollisuudelle tarjoutuvat mahdollisuudet hyötyä talousvaikeuksiin joutuvista yrityksistä. Taloudelliset vaikeudet ja pyrkimys kustannusten minimointiin voi lisätä väärien tietojen antamista viranomaisille ja erilaisten velvoitteiden laiminlyöntiä.
Pandemian aikana liiketoiminnan rakenteita hyödyntävä rikollisuus on voinut käyttää hyväkseen kansainvälisiä toimitusketjuja ja niiden puutteita esimerkiksi tuoteväärennösten ja salakuljetuksen osalta. Puutteet elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden tuotannossa ja saatavuudessa maailmaanlaajuisesti voivat lisätä elintarvikerikosten riskiä myös Suomessa.
Torjuntaviranomaiset arvioivat myös mahdollisia harmaan talouden riskitoimialoja. Esiin nousivat työvoimavaltaiset toimialat ja pandemian kurittamat matkailu- ja vapaa-ajan toimialat sekä pandemiasta hyötyneet toimialat.
Toimintaympäristön muutoskyselyn havaintoja 14.6.2021 (PDF 653 kt)